Lähde SRV:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2024, julkaistu 24.10.2024
Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu kuluvana vuonna 0,5 %. Talous kuitenkin vähitellen toipuu taantumasta ja kasvaa 1,1 % ja 1,8 % vuosina 2025 ja 2026. Kuluttajien luottamus ja reaaliansiot ovat edelleen heikolla tasolla, mutta inflaation hidastuminen ja laskevat korot parantavat palkansaajien ostovoimaa asteittain. Yksityinen kulutus elpyy vähitellen, mutta monet kotitaloudet ovat kuitenkin vielä varovaisia. Työttömyysaste on noussut, mutta pienenee tulevana vuonna suhdanteen parantuessa. Globaalin teollisuustuotannon piristyminen kääntää viennin kasvuun vuonna 2025. Julkinen talous pysyy lähivuosina selvästi alijäämäisenä ja julkinen velkasuhde kasvaa edelleen sopeutustoimista huolimatta. Kansainväliseen talouteen liittyy riskejä huonommasta kehityksestä. (lähde: Suomen Pankki)
Euroalueen talous kasvaa tänä vuonna, ja inflaatio on viime aikoina laskenut kohti keskuspankkien kahden prosentin tavoitetasoa. Euroopan keskuspankin neuvosto päätti kesäkuussa ja syyskuussa laskea ohjauskorkojaan 25 korkopisteellä. Markkinat odottavat koronlaskujen jatkuvan. Kolmen kuukauden euriborin arvioidaan asettuvan 2,5 prosentin tasolle vuonna 2026. (lähde: Suomen Pankki)
Kuluttajien luottamus pysyi matalalla syyskuussa 2024. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli syyskuussa -8,1, kun se oli elokuussa ja myös heinäkuussa -7,2. Vaikka luottamus on matalalla, ovat kuluvan alkusyksyn luvut edellisen vuoden syksyä parempia. Sekä nykytilan arvio että odotus oman talouden kehityksestä olivat hyvin heikolla tasolla. Näkymät työttömyyskehityksestä pysyivät synkähkönä ja työttömyyden uhka koettiin omallakin kohdalla suhteellisen suureksi. (lähde: Tilastokeskus)
Koko rakentamisen ennakoidaan supistuvan 7 prosenttia kuluvana vuonna painaen rakentamisen volyymin historiallisen matalalle tasolle. Ensi vuonna rakentaminen kääntyy kasvuun pohjalukemista, mutta varsinainen käänne ei ole vielä käsillä. Heikko kysyntä asuntojen kuluttaja- että sijoittajakohteissa on jatkunut. Valtion tukeman asuntorakentamisen nousu on lieventänyt asuntorakentamisen laskua, mutta ensi vuonna tuettu rakentaminen lähes puolittuu. Uudisasuntojen kauppa on edelleen vähäistä, ja korkeat valmiiden asuntojen määrät pitävät monet uudet asuntohankkeet jäissä. Vuonna 2024 arvioidaan aloitettavan 17 000 asuntoa ja vuonna 2025 määrän arvioidaan kasvavan 20 000 asuntoon. Myös toimitilarakentamisen lupakehitys on ollut heikkoa, ja lähivuosien näkymät ovat vaisut. Julkinen rakentaminen on nyt hyvässä vauhdissa, ja meneillään on useita suuria hankkeita. Teollisuuden ja liikerakennusten näkymät ovat kohtuulliset, mutta riskinä on hankkeiden lykkääntyminen. Toisaalta hankeaihioita on paljon, ja tilanne voi piristyä rahoitusolojen muuttuessa suotuisammaksi ja ulkomaalaisten sijoittajien mielenkiinnon kohdistuessa taas Suomeen. (lähde: Rakennusteollisuus)
Kiinteistökauppojen vuosi 2024 on kulunut vaisusti, ja ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kiinteistökauppoja solmittiin vain 1,3 miljardin euron edestä, josta noin puolet ulkomaalaisten sijoittajien toimesta. Asuntoportfoliot olivat jälleen vaihdetuin tilatyyppi vastaten 38 % kaupoista. Seuraavaksi eniten kauppaa käytiin teollisuuskiinteistöistä, 31 %. Aiempaa korkeammat tuottovaatimustasot sekä laskevat markkinakorot luovat pohjaa transaktiomarkkinoiden asteittaiselle normalisoitumiselle. (lähde: KTI)
SRV:n näkemys vallitsevasta markkinatilanteesta ja sen vaikutuksesta yhtiön toimintaan on, että yksityisten hankkeiden markkinatilanne jatkuu edelleen haastavana. Korot ovat laskutrendissä, mutta ovat edelleen verrattain korkealla tasolla. Korkealla korkotasolla on voimakkaan negatiivinen vaikutus sekä yksityisten asunnonostajien että sijoittaja-asiakkaiden kysyntään. Asuntohankkeiden aloitusedellytyksiä heikentää lisäksi markkinassa edelleen korkealla tasolla oleva valmiiden uusien asuntojen tarjonta. Toisaalta rakentamisen kustannukset ovat jonkin verran laskeneet, mikä osaltaan vaikuttaa aloitusedellytyksiin positiivisesti. Toimitilarakentamisessa julkisen sektorin kysyntä kannattelee volyymeja, mutta yksityinen kysyntä on edelleen matalalla tasolla. Kiinteistösijoittajien rajallinen investointikysyntä kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevaan kiinteistökantaan kehityshankkeiden sijasta.
Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2024, julkaistu 24.10.2024