Lue Osmo Suutarin, SRV:n pitkäaikaisen työturvallisuusasiantuntijan uratarina ja näkemykset alan turvallisuudesta.
Osmo Suutaria, hänen turvallisuusosaamistaan ja etenkin yhteistyötaitojaan arvostetaan laajalti SRV:llä ja työmailla, joissa hän on vuosien varrella työskennellyt. Nyt kun Osmo on jäämässä eläkkeelle keväällä 2025, on aika kuulla hänen ajatuksiaan rakennusalan työturvallisuuskulttuurin kehityksestä.
Osmon urapolku on ollut hieman poikkeava, sillä hän on opiskellut ja työskennellyt aikoinaan Neuvostoliitossa monissa eri hankkeissa ennen kuin alkoi pääasiallisesti työskentelemään Suomessa.
1990-luvun laman aikana Osmon veli vaimoineen oli perustanut Runkorakenne Mauri Suutari Oy -nimisen yrityksen, jonne Osmo päätyi töihin.
”Laman aikaan oli oikeastaan kaksi vaihtoehtoa: voit alkaa joko yrittäjäksi tai olla työtön kirvesmies. Itse asiassa veljeni yrityksestä minun SRV-työmaahistoriani käynnistyi. Olimme aliurakoitsijoina muun muassa Alzheimer-keskuksen työmaalla Katajanokalla, Rittal-työmaalla Vantaalla, Lepakon työmaalla, Instrumentarium/oikeustalon työmaalla Espoon Kilossa sekä Novon ja Nokian toimitalon työmailla Helsingin Pitäjänmäellä”, Osmo luettelee.
Lepakon työmaan yhteydessä tieto Osmon venäjän kielen taidosta saavutti silloisen SRV:n turvallisuuspäällikön Jari Korpisaaren. Osmo päätyi vaimonsa kanssa yhdessä Työterveyslaitoksen yhteistyöprojektiin, jossa käännettiin TR-mittari-aineisto venäjän kielelle.
”Vaimoni katsoi, että käännös oli kieliopillisesti oikein ja minä taas varmistin rakennusalan termit mahdollisimman hyvin ymmärrettäviksi. Se oli oikein mukava projekti”, Osmo kertoo.
Osmo siirtyi veljensä yrityksestä Moderma Oy:lle vuonna 2004 ja alkoi työskennellä työsuojeluvaltuutettuna Kampin Presidenttikiinteistön työmaalla. Sieltä hän siirtyi Porvoon Kuninkaanportin hankkeelle, joka koostui useasta työmaasta.
”Siellä oli käynnissä ainakin viisi työmaata, joissa toimin kaikissa perehdyttäjänä, työsuojeluvaltuutettuna sekä kurottajakuskina. Työmailla oli todella hyvä henki ja monipuolisen roolini takia tunsin kaikki. Porvoon vuodet olivat todella mukavia ja niiden kautta päädyin lopulta SRV:lle töihin vuonna 2008”, Osmo sanoo.
Osmo on myös SRV-vuosiensa aikana käynyt kolme vuotta kestävän Ratekon ”Työntekijästä työnjohtajaksi”-koulutuksen. Koulutuksen jälkeen hän on keskittynyt työturvallisuus- ja perehdytystehtäviin työmaillaan.
Sittemmin Osmo on ollut SRV:n palveluksessa työsuojelupäällikkönä ja perehdyttäjänä Helsingin Auroratalolla, Lahden Kauppakeskus Karismassa, Uudenkaupungin soijatehtaalla, Kalasataman Redissä, Helsinki-Vantaan T2-allianssihankkeessa, Laakson yhteissairaalan hankkeella ja elokuusta 2023 alkaen Helsingin Kansallismuseon lisärakennuksen, Atlas -hankkeella.
Hyvän yhteishengen vaalintaa turvallisuudesta tinkimättä
Työturvallisuuteen panostaminen ja työturvallisuuskulttuurin kehittäminen on Osmolle tärkeintä. Nykyisellä Atlaksen työmaalla turvallisuuteen on panostettu erittäin paljon.
”Työmaan alusta lähtien meillä oli 436 tapaturmatonta päivää. Sitten tapahtui yksi valitettava kahden päivän poissaoloon johtanut tapaturma, mutta sen jälkeen olemme taas palanneet tapaturmattomien päivien raiteille”, Osmo kertoo.
Olen aina ollut sitä mieltä, että jos menetät positiivisen hengen työmaalla,
olet menettänyt myös puolet työmaan turvallisuudesta.
Hyvää henkeä tulee suojella turvallisuudesta tinkimättä.
Osmon mukaan hyvä henki ja mieli on ylipäätänsä tärkeää työelämässä, sillä työpaikalla vietetään kolmasosa vuorokaudesta.
”Elämästä tulee kovin raskasta, jos työnteko on pelkkää katkeraa kalkkia. Ajamista voi käyttää hyvänä esimerkkinä. Jos vain istut kulmat kurtussa ratin taakse ja ajat rattia rystyset valkoisena puristaen, päädyt jossain vaiheessa ojaan. Jos sen sijaan lähdet positiivisella asenteella liikkeelle ja katsot, että ajoasento sekä penkki on kohdillaan, ja ajo-ote on rennon ammattimainen, niin olosuhteet ovat hyvät”, Osmo vertaa.
Samaa ajatusta Osmo toistaa perehdyttäessään työntekijöitä työmaalle.
”Vuorovaikutuksen tulee olla kahdensuuntaista ja kannustavaa. Henkilön on myös hyvä sisäistää, että turvallisuudessa on myös kyse hänen omasta oikeusturvastaan, taloudellisesta turvasta ja kotiin pääsemisestä terveenä. Hyvän perehdyttäjän pitäisi päästä perehdytetyn pään sisään”, Osmo sanoo.
Osmo kokee, että perehdytys on onnistunut hyvin, jos työsuojelupäällikön rooli on mahdollisimman näkymätön.
”Siinä tilanteessa työmaalla työskentelevät henkilöt ovat aidosti ymmärtäneet turvallisten työtapojen ja toiminnan tärkeyden. Ettei työturvallisuuden valvominen ole vain turvatiimin tai työturvallisuustoimien kanssa työskentelevien asia, vaan se on kaikkien vastuulla”, Osmo sanoo.
Työturvallisuuden kehitys vuosikymmenten varrella ja ratkottavat haasteet
Onneksi rakennusala on kehittynyt paljon Osmon uran aikana.
”Vielä 1970-luvulla rakennustyömaiden suurin haaste oli viina. Ennen myös toimittiin enemmän käskyttämisen näkökulmasta, joka ei minun mielestäni ole lainkaan toimiva lähestymistapa. Jos asenne on se, että yksi valvoo ja kun selkänsä kääntää, niin toiset jatkavat laiminlyöntejä, niin eihän siitä tulee mitään. Ihmisille pitää puhua ihmisinä ja luoda ymmärrys työturvallisuuden, ohjeistusten ja määräysten tärkeydestä”, Osmo sanoo.
Osmo myös kannustaa ihmisiä tuomaan esille hyviä ideoita ja huomioita, joiden avulla työelämästä voidaan tehdä turvallisempaa. Osmo on myös toiminut itse oman ohjeensa mukaisesti saaden SRV:llä monilta kiitosta hienosta kehitystyöstään työmailla.
”Välillä tuskastuttaa, kun kehitysideat eivät mene toteutukseen yhtä nopeasti kuin toivoisi. Muutosta, eli esimerkiksi turvallisempia työkoneita olisi helpompi ajaa alalle, jos kaikki isot toimijat tekisivät yhteistyötä kehittääkseen turvallisia toimintatapoja”, Osmo pohtii.
Osmo on tunnettu kyvystään kehittää uusia toimintatapoja. Esimerkiksi hänen nykyisellä työmaallaan on käytössä pilottihanke sosiaalitiloissa.
”Meillä on täällä pilotti jätteidenlajittelusta. Toivoisin, että luomamme malli tulevaisuudessa soveltuisi malliksi muille SRVn työmaille. Kun käytännöt ja ohjeistusmateriaali on saatu dokumentoitua, toimintatavat on mahdollista ottaa käyttöön muillakin työmaillamme. Se on ihan mukava loppuhuipennus uralle”, Osmo kehuu.
Palkinto elämäntyöstä
Osmo myös palkittiin SRV:n HSEQ-palkintotilaisuudessa elämäntyöstään turvallisuuden parissa. Palkinnon perusteissa kerrottiin, että ”Osmolla on poikkeuksellinen kyky linkittää kotona tärkeimmät asiat yksilön toimintatapoihin myös työelämässä”.
Ei häntä turhaan ole sanottu SRV:llä turvallisuuden Grand old maniksi (suomeksi viisas/kokenut mies). Osmo itse korostaa mieluummin yhteistyön merkitystä.
”Ei kukaan luo turvallista työkulttuuria yksin. Se on yhteisponnistelun tulos ja vaatii tiimityötä kaikilta työmaalla työskenteleviltä”, Osmo sanoo.
Eläkkeellä on aikaa keskittyä sukututkimukseen
Pitkän uran päätös lähestyy, sillä ensimmäinen virallinen eläkepäivä on 1. kesäkuuta 2025.
”Kyllä minulle ehdotettiin osa-aikaisesti jatkamista, mutta vaimon kanssa yhdessä mietittiin, että kyllä nyt on hyvä aika minunkin jäädä eläkkeelle. Hän jäi eläkkeelle SRV:ltä jo tammikuussa. Olen itse vähän sellainen luonteeltani, että se on joko on tai sitten off, ei ole puoliväliä”, Osmo naurahtaa.
Osmolla on onneksi jo suunniteltuna mieluisaa puuhaa eläkepäiville.
”2011 serkkuni siirsi minulle pahan viruksen nimeltään sukututkimus. Minulla on nyt 128 361 nimeä sukupuussa. Aina kun puhun aiheesta jonkun kanssa, meillä on hyvin todennäköinen mahdollisuus löytää yhteinen sukulainen puustani. Se luo mielestäni hauskalla tavalla yhteisöllisyyttä, emme ole vieraita toisillemme”, Osmo kuvailee ja päättää:
”Kyllä sitä varmaan sitten myös pääsee kotona ja pojan luona hieman remonttiakin tekemään.”
Teksti: Tii Salmela
Kuvat: SRV
Lue lisää Kansallismuseon lisärakennuksen hankkeesta
SRV toteuttaa Senaatti-kiinteistöille Kansallismuseon lisärakennuksen. Hankkeessa toteutetaan vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon yhteyteen laajennusosana lisärakennus, jonka toiminnot tulevat sijoittumaan pääosin maan alle. Kansallismuseon yli satavuotisen historian suurin rakennushanke tuo lisää tilaa voimakkaasti uudistuneelle museotoiminnalle. Uudisosa toteutetaan museon nykyiselle tontille, jossa laajennus yhdistyy historialliseen päärakennukseen.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Yksikön johdossa vahva osaaja – Miran uratarina
Mira työskentelee SRV:llä yksikönjohtajana toimitilojen liiketoiminnassa. Pitkän kokemuksen ja monipuolisen osaamisen avulla hän tukee myös muiden edellytyksiä onnistumiselle.
SRV:n veljespari – Esan ja Juhan uratarinat
Veljekset Esa (58) ja Juha (52) työskentelevät molemmat SRV:llä talotekniikkapäällikköinä. Mikä heidän urapolkujaan erottaa, entä mikä yhdistää? Kuinka he ovat molemmat päätyneet SRV:n palvelukseen?
30 vuotta SRV:llä – Matin uratarina
Työmaapäälliköllämme Matilla (64) tulee maaliskuussa täyteen 30 vuotta SRV:n palveluksessa. Rautaisen ammattilaisen työvuosiin on mahtunut iso joukko työmaita ja monipuolisia rakennushankkeita.