SRV:n osaajat -juttusarjan neljännessä osassa kerrotaan SRV:n elinkaarirakentamisen osaajista. Hankkeiden eri vaiheisiin osallistuu joukko ammattilaisia eri puolelta organisaatiotamme.
Elinkaarirakentamisessa tilaaja saa saman katon alta elinkaarihankkeen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon yhtenä kokonaisuutena. SRV on toteuttanut ja toteuttaa parhaillaan useita hankkeita ympäri Suomen. Ylläpitovaiheessa ovat muun muassa Sivistyskampus Siuntion Sydän ja Helsingin kielilukio. Rakennusvaiheessa ovat Kirkkonummen yhteiskampus ja Suutarilan monitoimitalo. Helmikuussa 2025 valmistui Uudenkaupungin Wintteri ja tiedotimme myös Kirkkonummelle rakennettavasta Nissnikun monitoimijatalosta.
SRV:llä elinkaarihankkeiden tiimiä vetää Jani Kuivamäki, elinkaarihankkeiden johtaja. Janin mukaan elinkaarihankkeet ovat toimintatavaltaan SRV:n asiakaslupauksen ”Kuuntelemalla rakennamme viisaasti” ytimessä.
”Elinkaarihankkeissa osallistetaan tilaajaa ja käyttäjiä läpi koko prosessin. Hankkeet rakennetaan elinkaariviisaasti, sillä vastuumme kohteesta ja sen laadukkaasta ylläpidosta kestää yleensä 20 vuotta”, Jani kuvailee.
Termit tutuksi - mikä on elinkaarimalli?
Elinkaarimallissa Palveluntarjoaja (SRV) on vastuussa rakennetuista kiinteistöistä yleensä 20 vuoden ajan. Hankkeen Tilaajalle (rahoittaja ja omistaja) elinkaarimalli on hankemuotona erittäin toimiva.
”Kun tilaaja valitse elinkaarimallin, yksi sopimus kattaa koko hankkeen. Silloin säästytään yllättäviltä lisäkuluilta, sekä varmistetaan, että rakennus on jatkuvasti käytettävissä suunniteltuun tarpeeseen terveellisissä ja turvallisissa olosuhteissa. Kiinteistölle ei myöskään kerry korjausvelkaa, kun olemme sopineet yhdessä jo etukäteen rakennuksen hyvän luovutuskunnon sopimuskauden päättyessä”, kertoo Jani.
Elinkaarimallin ehdoton hyöty tilaajalle on myös se, että yksi vastuutaho vastaa elinkaarihankkeesta sopimuksen mukaisesti hankkeen alusta palvelujakson loppuun.
”Pidämme kiinteistön hyvässä kunnossa, jotta rakennuksen arvo säilyy korkeana. Erinomaisen suunnittelun ja toteutuksen avulla säästetään kustannuksia verrattuna muihin toteutustapoihin, kun kiinteistön käytön aikaiset tai yllättävät ylläpito- ja korjaustarpeet ovat meidän vastuullamme”, Jani sanoo.
Elinkaarimalli tarjoaa tilaajalle paremman ennustettavuuden ja riskienhallinnan
SRV on keskittynyt elinkaarikohteissaan erityisesti koulujen, oppilaitosten sekä monitoimijatalojen rakentamiseen. Tilaajana näissä kohteissa toimivat yleensä kunnat ja kaupungit.
Elinkaarimalli helpottaa kaupunkien ja kuntien ennakointi-, riskienhallinta- ja budjetointityötä, kun SRV vastaa rakennuksen koko elinkaaresta suunnittelusta ylläpitoon. Jaetun riskin ohelle tilaaja pääsee myös jo tarjousvaiheessa vaikuttamaan rakennuksen suunnitteluun ja käyttöön asettamalla täytettävät vaatimukset.
”Me käymme jatkuvaa vuoropuhelua tilaajan kanssa jo tarjousvaiheessa, jotta tarjoamamme suunnittelu- ja toteutusratkaisut vastaavat tilaajan asettamia tarpeita. Me myös huolehdimme, että tarpeet saadaan toteutettua annetun budjetin raameissa”, Jani sanoo.
Elinkaarihankkeisiin valitaan laadukkaat materiaalit ja tehdään suunnitteluratkaisut, jotka kestävät taatusti pitkään ja samalla vähentävät ylläpitokustannuksia.
”Näin varmistamme rakennusten hyvän kunnon koko elinkaaren ajan. Huomioimme samalla myös kestävän kehityksen periaatteet, kun rakennuksen energiatehokkuus on huippuluokkaa ja hyödynnämme mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman laajalta uusiutuvaa energiaa sekä kierrätettyjen materiaalien tuomia hyötyjä”, Jani kuvailee.
”SRV:n vahvuus elinkaarimallissa perustuu vakioituihin prosesseihimme, laajaan asiantuntijaverkostomme sekä kykyymme vastata tilaajien toiveisiin ja tarpeisiin. Meillä on huikea osaaminen talossa joka vaiheeseen.”
Jani Kuivamäki
Elinkaarihankkeissa hyödynnetään eri osaajien asiantuntemusta laajasti
Robert Holmström vetää SRV:n suunnitteluyksikköä. Robertin tiimi toimii läheisessä yhteistyössä Janin tiimin kanssa elinkaarihankkeiden suunnittelussa.
”Tiimien yhteistyö ja eri asiantuntijoiden osallistuminen hankkeisiin mahdollistaa monipuolisen näkökulman ja asiantuntemuksen hyödyntämisen”, Robert sanoo.d
Läheisen yhteistyön ohella vakiintuneet prosessit auttavat hankkeiden hallinnassa, helpottavat työntekoa ja parantavat hankkeiden lopputulosta. Prosesseja ja asiakirjoja on ollut mahdollista kehittää vuosien varrella, joka auttaa myös yhdenmukaisen toiminnan ja yhteistyön sujuvuuden kehittämisessä.
”Elinkaarihankkeisiin liittyvät tarjousprosessit ovat edelleen aika raskaita ja kalliita. Olisi kaikkien osapuolten osalta parempi, jos prosesseja olisi mahdollista keventää niin, että kumppanit valittaisiin pienemmän aineiston perusteella ja nopeammalla aikataululla”, Robert pohtii.
Kuten elinkaarihanketiimillä, myös suunnitteluyksiköllä on toiminnan keskiössä tilaajan ja käyttäjien tarpeiden huomioiminen.
”Pyrimme tiiviiseen yhteistyöhön tilaajan ja käyttäjien edustajien kanssa, jotta voimme taata eri käyttäjäryhmien ja myös tulevaisuuden tilojen tarpeiden toimivuuden. Esimerkiksi monitoimijataloissa käyttäjäryhmät ovat yleensä monimuotoisia, päiväkodin käyttäjistä koululaisiin ja vaikka urheilutilojen käyttäjiin. Tarpeet eroavat silloin eri ryhmien välillä niin tilojen käytettävyyden kuin niiden toiminnallisuuksien osalta”, Robert kuvailee.
Yhdistävä tekijä viimeaikaisissa neuvotteluissa on tilaajan toiveiden kuuntelu ja valmius kehittää suunnitelmia läpi pitkän neuvotteluprosessin.
”Tällä hetkellä opetusrakennustrendi ohjaa kohti suurempia yksiköitä, eli niin kutsuttuja monitoimijataloja, joilla on merkittävä rooli kunnissa ja kaupungeissa julkisina rakennuksina. Tilaajilla on erityisen korkeat toiminnalliset sekä arkkitehtoniset tavoitteet näille uusille rakennuksille, jotka usein rakennetaan useamman pienemmän puretun yksikön tilalle ja joiden täytyy vastata yhä laajemmalta alueelta tulevien kuntalaisten tarpeisiin. Olemme onnistuneet hyvin tunnistamaan tämän laadullisen tavoitteen, samalla pysyen tilaajan budjetin raameissa”, sanoo Robertin tiimissä kouluhankkeiden parissa työskentelevä suunnittelupäällikkö Maja Haltia.
Elinkaarihankkeet rakennetaan tulevaisuus mielessä pitäen
Yksikönjohtaja Mira Alatalon tiimi vastaa elinkaarihankkeiden rakentamisesta p ääkaupunkiseudulla.
”Elinkaarihankkeiden haasteisiin hankemuotona kuuluvat niiden korkeammat alkuinvestoinnit ja monimutkaisempi kilpailutusprosessi, minkä voi nähdä haasteena joidenkin kuntien osallistumiselle. Näitä ei kannata kuitenkaan liikaa pelästyä, sillä pidemmällä aikavälillä elinkaarihanke on lähtökohtaisesti muita hankemuotoja kokonaistaloudellisempi tilaajalle”, Mira sanoo ja jatkaa:
”Elinkaarihankkeissa painotamme heti alusta alkaen käyttäjien ja tilaajien osallistamista, jotta rakennukset vastaavat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita – nyt ja tulevaisuudessa. Siksi tiloista pitää myös alusta alkaen rakentaa mahdollisimman muuntojoustavat.”
”SRV haluaa tehdä elinkaarihankkeissaan kokonaistaloudellisesti järkeviä ratkaisuja, jotka huomioivat sekä investointivaiheen että pitkäaikaisen ylläpidon kustannukset.”
Mira Alatalo
”Elinkaarihankkeissa on tärkeää pitää mielessä kokonaiskuva. Elinkaarimallissa materiaalien laatuun kannattaa panostaa, sillä taloudellinen satsaus maksaa yleensä itsensä takaisin 20 vuoden palvelujakson aikana”, Mira kuvailee.
Sama tiivis yhteistyö SRV:n organisaation kesken jatkuu myös rakentamisen aikana, kun rakennushankkeessa on mukana asiantuntijat niin elinkaaritiimistä kuin suunnittelu- ja talotekniikkayksiköistä. Näin varmistetaan, että kaikki sovittu ja suunniteltu toteutuvat myös rakennuksen lopputuloksessa.
”Olemme menestyneet hyvin elinkaarihankkeiden kilpailutuksissa viime vuosina. Tavoite on jatkossakin hyödyntää vahvaa strategiaamme ja asiakaslähtöistä toimintatapaamme hankkeissa”, Mira sanoo.
Ylläpitovaiheessa kehitetään ja opitaan
Poiketen muista rakennushankkeista, elinkaarimallissa tarjotaan kiinteistön tarvitsemia palveluita valmistumisen jälkeen, kuten ylläpito, siivous ja kiinteistöjohtamisen palvelut. Osan palveluista toteuttaa SRV:n vastaava henkilö ja osan alihankkijamme.
”Yleensä kiinteistöä ylläpidetään kahdenkymmenen vuoden ajan. Ylläpitovaiheen vaatimus on, että kiinteistö säilyttää hyvän kuntonsa ja arvonsa ilman korjausvelkaa. Kiinteistön ylläpito ja korjaustoimenpiteet toteutetaan sopimusteknisten vaatimusten ja pitkän tähtäimen suunnitelman pohjalta hyvin järjestelmällisellä otteella”, kertoo Jere Pirhonen, Energia- ja elinkaaripalvelutiimin johtaja.
Keskeisiä elinkaarimallin ylläpitovaiheen tavoitteita sisäilman ja laadun valvonta, sekä tarvittavien toimenpiteiden tekeminen oikea-aikaisesti, jotta varmistetaan terveellinen ympäristö käyttäjille. Myös energiankulutuksen ja energiatehokkuuden ylläpitäminen on tärkeää ylläpidon kannalta.
”Käytämme toiminnan ohjauksessa tekoälyä hyödyntäviä järjestelmiä. Myös avoin viestintä kohteiden avainhenkilöjen kanssa on tärkeää, jotta saamme varmasti ajantasaisen palautteen tilojen käyttökokemuksesta ja mahdollisista muutostarpeista. Palvelujamme voidaan muokata käyttäjien muuttuvien tarpeiden mukaisesti koko ylläpitovaiheen ajan”, Jere sanoo.
Haastavinta elinkaarihankkeissa on teknisten järjestelmien ylläpito.
”Järjestelmät ovat usein monimutkaisia ja haavoittuvaisia. Onneksi meiltä löytyy huippuasiantuntijat ja tieto rakentamisen aikana tehdyistä toimista ja ratkaisuista”, Jere kertoo.
Ennen kaikkea elinkaarimallin hyödyt tulevatkin esille mahdollisuuksissa kerätä pitkäaikaista dataa ja oppia käytännön tasolla kiinteistön ylläpidosta pitkällä aikavälillä.
”Koko elinkaarimalli perustuu pitkäjänteiseen kehittämiseen ja oppimiseen. Kun yritys on ollut mukana hankkeessa alusta alkaen, on kohteesta saadun tiedon määrä valtava. Voimme tietoa keräämällä ja analysoimalla parantaa sekä palveluidemme, että rakennusprojektiemme laatua myös tulevissa hankkeissa”, Jere päättää.
Teksti: Tii Salmela
Kuvat: SRV (Uudenkaupungin Wintteri, Kirkkonummen kampus ja Suutarilan monitoimitalo)
Lue lisää elinkaarirakentamisesta sekä energia- ja elinkaaripalveluistamme
Sinua saattaisi kiinnostaa
Korkean rakentamisen huipulla: Horisontissa häämöttää Suomen ensimmäinen toimistopilvenpiirtäjä
SRV:n osaajat -juttusarjan kolmannessa osassa kerrotaan yhteisen kehittämisen tärkeydestä ja Suomen ensimmäisen toimistopilvenpiirtäjän nousemisesta Kalasatamaan.
Korkean rakentamisen huipulla: Hyvä suunnittelu määrittää kaiken onnistumisen
SRV:n osaajat -juttusarjan toisessa osassa kerrotaan kuinka korkean rakentamisen erityishaasteisiin vastaaminen on vaatinut paitsi teknisiä läpimurtoja myös intohimoista sitoutumista kehittää alaa yhdessä vahvan tiimin kanssa.
Korkean rakentamisen huipulla: SRV edelläkävijä Suomessa
SRV:n osaajat -juttusarjan ensimmäisessä osassa kerrotaan korkean rakentamisen erityispiirteistä ja rakentamisen kehittymisestä.