Lapset mukaan töihin -päivä keräsi iloisen joukon lapsia pääkonttorillemme

SRV:läisten lapset pääsivät tutustumaan vanhempansa työpaikkaan perjantaina 22.11. Lapset mukaan töihin -tapahtumassa. Mukana oli noin 40 lasta 7-kuukautisesta 13-vuotiaaseen.

Aamu alkoi herkullisella aamupalalla, jonka jälkeen SRV:n henkilöstöjohtaja Kristiina Sotka avasi tilaisuuden. Vanhemmat pääsivät myös ääneen kertomaan omasta työstään. Ei ole välttämättä helppoa avata asiantuntijatyön sisältöä pienille, mutta kaikki suoriutuivat tehtävästi hienosti.

Pelkästään konttorihommia ei ollut tarjolla tutustuttavaksi, sillä tällä kertaa mukana oli myös ensiapuperehdytystä lapsille. Isommat lapset pääsivät oppimaan kuin laitetaan tajuton kylkiasentoon, miten autetaan tukehtuvaa ja kuinka tehdään painesidos. Pienemmät pääsivät lempeästi laastaroimaan pehmoleluja.

Derbyn toimiston kääntöpaikalla lapset pääsivät myös turvallisesti tutustumaan kuorma-autonostimeen. Paikalla oli myös terapiakoiria, joita oli mukava silittää ja halia vapaasti.

Päivän aikana pääsi myös pelaamaan pöytälätkää, pelejä ja piirtämään. Vatsakaan ei kurninut, kun aamu- ja välipalan lisäksi lapsille tarjottiin oma lounas-buffet lounasravintolassa.

Mitäs se vanhempi nyt tekeekään työkseen?

Lapset mukaan töihin -päivä on oivallinen tapa antaa lapsen tutustua vanhemman työhön ja työpaikkaan.

Useampi lapsista kuvaili toimistolla työskentelevän vanhemman töiden liittyvän tietokoneisiin, puhelimessa puhumiseen, kirjoittamiseen ja kokouksissa olemiseen.

Mikä minusta tulee isona?

Osallistujien ikähaitari vaihteli vauvasta yläkoululaiseen, joten suurimmalla ei ollut tulevat ura-ajatukset vielä täysin selvillä. Muutamilla oli kuitenkin jo ajatuksia aiheesta, paikan päältä löytyi mahdollisesti tuleva arkkitehti, diabeteslääkäri sekä NHL-pelaaja.

Minkälaista oli tutustua SRV:n pääkonttoriin ja vanhemman työhön?

Päivä oli kuulemma tosi kiva – eikä pelkästään siksi, että pääsi pois koulusta.

Aika moni mainitsi koirat parhaaksi osaksi päivää, mutta kehuja saivat myös aamupala, nosturi sekä parhaat juoksukäytävät. Lapsilla olikin aika moninaisia tapoja käyttää tiloja ja kalusteita.

Muutama vanhempi osallistuja jakoi kanssamme ajatuksensa odotuksistaan tapahtuman osalta ja päivän aikana kokemastaan.

"Minä odotin kovasta päästä rapsuttamaan koiria. Päivän aikana rapsutettiin ja halailtiin koiria, syötiin ja harjoiteltiin ensiapukoulutusta. Mielestäni oli kiva rapsuttaa koiria ja opetella ensiapukoulutusta."

"Odotin eniten ruokaa. Päivän aikana syötiin ruokalassa. Kivointa oli syöminen."

"Minä odotin, että pääsisin näkemään koiria. Päivän aikana kävimme katsomassa koiria, syötiin ja harjoiteltiin ensiapukoulutusta. Kivointa oli koirien rapsutus, syöminen ja tämän paikan tutkiminen."

"Odotin tästä päivästä paljon, koska en halunnut mennä kouluun maantiedon tunnille. Teimme paljon kaikenlaista, mutta asiat, jotka tulee ekana mieleen, ovat kaakaokoneesta kaakaon hakeminen, äidin tietokoneella pelaaminen ja berninpaimenkoirien silittäminen. Kivointa oli varmaan tietokoneella pelaaminen. Olen tyytyväinen, että valitsin tulla tänne mieluummin, kuin mennä kouluun maantiedon tylsälle tunnille."

Kiitos kaikille osallistujille kivasta päivästä! Ensi vuonna kokoonnutaankin sitten jo Horisontin huippumaisemissa.

Teksti: Tii Salmela
Kuvat: Tii Salmela ja Heidi Tetteh