Työmaapäälliköllämme Matilla (64) tulee maaliskuussa täyteen 30 vuotta SRV:n palveluksessa. Rautaisen ammattilaisen työvuosiin on mahtunut iso joukko työmaita ja monipuolisia rakennushankkeita.
Matti päätyi alalle alun perin isän työn kautta.
”Isäni oli aikoinaan Suomen ensimmäisiä vaihtolava-autoilijoita. Se oli 60-luvulla koko alaa mullistava tekijä, kun voitiin jättää työmaille lavoja jätteiden keräystä varten. Isäni kautta pääsin myös työmaalle ensimmäisen kerran 14-vuotiaana kesätöihin”, Matti kertoo.
Alasta innostuneena Matti kävi ammattikoulun ja valmistuttuaan meni työmaalle aloittelevan kirvesmiehen töihin. Matin ajatus oli jäädä niihin töihin, mutta hänen äidillään oli toinen ajatus.
”Armeijan jälkeen äitini ehdotti, että pyrkisin teknilliseen koulutukseen. En itse oikein uskonut omiin mahdollisuuksiini, mutta äitini onneksi uskoi ja laittoi paperit sisään”, Matti naurahtaa.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen ovet eivät heti avautuneet, mutta Matille myönnettiin opiskelupaikka Lahdesta. Vuonna 1983 hänestä tuli rakennusmestari.
Ensimmäinen työmaa vastaavana työnjohtajana oli melkein samalla viimeinen
Valmistumisestaan lähtien Matti on ollut pääsääntöisesti töissä työmailla.
”Ensin olin nuorempana ja vanhempana työmaamestarina Hakalla ja sitten Palmbergillä vanhempana työmaamestarina. 1987 vuodesta lähtien olen ollut vastaavana työnjohtajana”, Matti kertoo.
Ensimmäinen työmaa vastaavana työnjohtajana pienessä rakennusalan yrityksessä oli haastava kokemus.
”Ensimmäinen työmaani tuntui siltä kuin olisi ollut kolme työmaata samaan aikaan. Täytyy myöntää, että silloin tuoreena vastaavana työnjohtajana se työmaa meinasi olla ensimmäinen, viimeinen ja lopullinen, mutta onneksi puskin sen läpi. Samalla sain todellisen oppikoulun kaiken tekemisestä”, Matti kuvailee.
Pienen rakennustoimiston konkurssin jälkeen Matti oli hetken rakentamassa autoliikettä, jonka jälkeen hän palasi takaisin Hakalle korjausrakentamisyksikköön.
”Hakan mentyä konkurssiin 1994, siirryin SRV:lle työmaapäälliköksi. Sillä tiellä olen edelleen”, Matti kertoo.
SRV:n kasvun vuodet laman jälkeen
Matti aloitti SRV:llä määräaikaisena työntekijänä Karakallion 116 asunnon linjasaneerauksessa. Hankkeen lopulla Matti sai vakituisen paikan.
”Koko yritys oli tosin silloin pahasti laman kourissa ja hetken pelkäsin, että lähtee hommat heti alta. Onneksi vuonna 1996 laman ote alkoi helpottaa ja yritysostojen kautta yritys alkoi toden teolla kasvaa”, Matti sanoo.
Matin CV:lle on sittemmin kertynyt pitkä liuta eri työmaita ja kohteita asunnoista toimistotiloihin, sekä saneerauksista uudisrakennuksiin. Tilaajien joukossa on ollut useita isoja suomalaisia yrityksiä.
Uran mielenkiintoisin kohde
Samaan aikaan, kun SRV meni pörssiin, Matin työpöydälle tuli erittäin mielenkiintoinen muutossaneerauskohde. Kyseessä oli Hotelli Katajanokka, hanke, jossa entinen vankila saneerattiin hotelliksi.
”Se oli vain musta läiskä kartalla, kun menimme muurien sisäpuolelle. Joku leukaili, että kohteessa ei tarvitse muuta tehdä kuin vaihtaa lukot oviin, mutta todellisuudessa siellä oli paljon muutakin tehtävää”, Matti kuvailee.
Jälkikäteen mietittynä Matti kokee Katajanokan hankkeen olleen hänen uransa mielenkiintoisin kohde.
”Haastetta lisäsi se, että kohteessa oli mukana myös Museovirasto hyvin tarkalla kontrollilla. Lisäksi hotellin omistivat SRV:n entiset omistajat”, Matti sanoo.
Pitkälle uralle mahtuu useita palkittuja kohteita
Katajanokan hotellin valmistumisen jälkeen Matille uralle osui ainoa pitempi tauko ilman käynnissä olevaa työmaata.
”Yhdeksän kuukauden ajan laskin kovasti uusia kohteita ja yritimme saada hankkeita. Tauon jälkeen hankkeita tuli taas useita putkeen”, Matti kertoo.
Yksi näistä hankkeista oli Kaisa-talo Helsingin Kaisaniemessä.
”Se oli mittava hanke, joka onnistui erinomaisesti. Kävin silloin Itävaltaa myöden hakemassa kansainvälistä palkintoa. Kohde valittiin myös vuoden lasirakenteeksi ja se sai Kritiikin kannukset sekä Rakentamisen ruusun”, Matti sanoo.
Myöhemmin uralla myös Matin muut kohteet ovat keränneet palkintoja ja laajaa arvostusta.
Uran mukavin kohde löytyi Tampereelta
Kaisa-talon jälkeen Matti sai komennon Tampereen Tornihotellin hankkeeseen pariksi vuodeksi.
”Hanke oli urani mukavin siinä mielessä, että asuin Tampereen keskustassa viikot, ihan kävelymatkan päässä työmaasta. Kohteen rakennus oli myös kaikin puolin onnistunut, niin kustannusten kuin aikataulun osalta”, Matti kertoo.
Tampereen Tornihotellin hanke onnistui erinomaisesti kaikin puolin ja valmistui kaksi kuukautta etuajassa.
Kohde sai Hyvän rakentamisen palkinnon Tampereen rakennuslautakunnalta.
Tampereen Tornihotellin valmistuttua Matti siirtyi Helsinkiin Uuden Lastensairaalan (ULS) hankkeeseen, joka oli jo alkanut noin viisi kuukautta aiemmin muiden toimesta.
”Olin ULS-hankkeessa mukana nelisen vuotta. ULS:n käyttöönoton jälkeen siirryin Siltasairaalan hankkeeseen”, Matti sanoo.
Monipuolinen kokemus erilaisista hankkeista – sairaalarakentaminen on aivan omaa luokkaansa
Matti on 41-vuotisella urallaan ollut tekemässä asuntoja, liike-, tuotanto-, ja toimistorakennuksia, hotelleja sekä sairaaloita.
”Jos näitä kaikkia rakentamistapoja verrataan toisiinsa, niin kyllä sairaalarakentaminen on ihan oma kategoriansa ja etenkin kun puhutaan kuumasta sairaalasta, jossa on leikkaussalit, tehohoitomoduulit, heräämöt ja kaikki sairaalan toiminnat”, Matti kuvailee.
Sairaalarakentaminen on siitä haastavaa, että siellä on monta erilaista järjestelmää ja pelkästään talotekniikka on ihan huippuunsa vietyä.
Sairaalassa työtä teettää talotekniikan ja sairaalan omien järjestelmien ohella erittäin korkea vaatimus kosteuden- ja pölynhallinnasta.
”Kosteuden- ja pölynhallintaa mitataan koko rakentamisen ajan. Toki sama asia on tärkeää muillakin työmailla, mutta sairaalarakentamisessa aiheeseen kiinnitetään vielä erityisen tarkasti huomiota”, Matti sanoo.
Rakentajille haastavaa sairaalarakentamisessa se, että sairaalassa on todella paljon muita teknisiä laitetiloja, joiden tulee olla jo aikaisessa vaiheessa valmiita pinnoiltaan asennusta varten, jotta talotekniikka pääsee töihin.
”Näiden tilojen pitää olla paljon aikaisemmin valmiina kuin jossakin samankokoisessa toimistorakennuksessa. Sairaaloissa talotekniset työt ovat niin paljon isommat ja vievät enemmän aikaa”, Matti kertoo.
Uran huipentuma ja haastavin kohde
Matti työskenteli Siltasairaalan hankkeessa työmaapäällikkönä kevääseen 2023 asti. Hankkeessa tehtiin käytännössä kahta sairaalaa yhtä aikaa, kun erilaiset sairaalat, trauma- ja syöpäsairaala, yhdistyivät toisiinsa valtavalla sillalla.
”Molemmissa sairaaloissa oli omat aluevastaavat ja omat työnjohtajat. Molemmissa oli kuitenkin pitkälti samat urakoitsijat ja itse hoidin kokonaisuutta työmaapäällikkönä. Kohde oli ehdottomasti urani huipentuma, joka todella haastoi rakentajaa”, Matti kertoo.
Kohteessa oli 16 leikkaussalia, joiden osalta piti olla omat järjestelmät, jotka pitävät leikkaussalien olosuhteet kunnossa paineiden, lämpötilojen ja kosteuden osalta. Molemmat sairaalat ovat myös täynnä ainutlaatuisia laitteita ja tiloja.
”Traumapuolelle rakennettiin RAPTOR-sali, joka oli valmistuessaan maailman huippu. Siellä voidaan hoitaa kaikki tarvittavat toimenpiteet erittäin pahasti loukkaantuneille ihmisille ilman siirtymistä muihin tiloihin. Sali on täynnä miljoonaluokan laitteita”, Matti kuvailee ja jatkaa:
”Syöpäsairaalan puolelle taas tuli hybridilaite, jolla voi samanaikaisesti antaa syöpähoitoja ja kuvata magneettikuvauksella.”
Viimeinen työmaa ennen eläkkeelle pääsyä
Keväällä 2023 Matti siirtyi Laakson yhteissairaalan (LYS) hankkeelle tuotannonsuunnittelun, sekä -ohjauksen rooliin.
”Lähinnä oli ajatus jakaa tietoani sairaalahankkeista ja muistakin vuosikymmenten aikana kantapään kautta opituista asioista”, Matti kuvailee.
Hän aloitti ensin hankkeen Big roomilla kehitysvaiheen työstössä.
”Siellä olin mukana kaikessa, joka vähänkin viittasi tuotantoon ja tulevaan toteutukseen. Olin ensin yksin toteutuspuolen organisaatiossa, mutta vuoden 2023 lopulla tuli enemmän porukkaa mukaan”, Matti kertoo ja jatkaa:
”Halusin olla mukana näkemässä elementtiasennusten aloituksen, joten jäin taloon vielä muutamaksi kuukaudeksi yli virallisen eläkeajan.”
Alan työturvallisuus on kehittynyt huomattavasti 30 vuoden aikana
30 vuoteen mahtuu paljon kehitystä.
”Työturvallisuus on kehittynyt urani aikana huomattavasti. Enää ei tarvitse vääntää kypäristä, suojalaseista, oikeasta suojavaatetuksesta ja turvavarusteista”, Matti sanoo.
Matin mukaan myös TR-mittaustavat ja omat työturvallisuusorganisaatiot isoissa hankkeissa ovat kehittäneet turvallisuutta entisestään.
Maailma ei kuitenkaan ole valmis.
”Vieläkin pitäisi panostaa yksilöiden asenteeseen, siitä kaikki lähtee. Vaaditaan jokaiselta, että käytetään määrättyjä varusteita, ei oteta turhaa riskiä, ollaan huolellisia ja huomioidaan muut. Yksittäiset työntekijät ottavat edelleen turhia riskejä”, Matti sanoo.
Alan turvallisuusasenteet ovat myös parantuneet vuosien varrella, mutta niissä on edelleen parantamisen varaa.
”Minulla on aina ollut lähtökohtana se, että työmaani ovat siistejä. Silloin on turvallista ja tehokasta tehdä töitä. Jo ennen sisäisiä auditointeja pidin huolen siitä, että paikat olivat kunnossa ja se näkyy myös tuloksissa. Siltasairaala sai aikoinaan toisen sijan SRV:n kaikkien työmaiden sisäisessä turvallisuuskisassa, mikä on todella kova suoritus sairaalahankkeelta”, Matti kehuu.
Työturvallisuus vaatii kaikkien panosta.
”Minulla on ollut työmailla todella hyviä ammattilaisia apuna, jotka ovat tehneet hyvää työtä. Työturvallisuudesta ei ole koskaan tingitty”, Matti sanoo.
Elämässä on kuitenkin muutakin kuin rakentamista. Nyt on aika matkustella ja nauttia elämästä.
Eläkkeelle huristetaan moottoripyörän selässä
Matin perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista poikaa. Vapaa-aika kuluu pitkälti moottoripyörien parissa.
Matin tallista löytyy enduropyörä, matkaenduro ja Amerikan matkalta mukaan tarttunut Harley Davidson.
”Pojat harrastivat aikoinaan motocrossia. Heidän lopetettuaan päädyin itse saman harrastuksen pariin ja tuli käytyä Euroopassakin enduromoottoripyöräkilpailuissa, lähinnä veteraani-ja kuntoluokissa. Nykyisin tulee kuitenkin ajeltua lähinnä moottoripyörillä maailmalla ja Suomessa”, Matti sanoo.
Edellisellä reissulla Matti oli kolme viikkoa Uudessa-Seelannissa moottoripyöräilemässä.
”Saman porukan kanssa on kierretty kymmenen vuoden sisällä Keski-Eurooppa ristiin rastiin ja Amerikassakin on vierailtu pari kertaa.”
Tekemistä Matin ei ole tarkoitus lopettaa eläkkeelläkään.
”Pariin rakennusalaa sivuavaan hommiin on jo pyydetty vähän konsultoimaan, joten saattaa olla vielä rakennusalan hommiakin edessä”, Matti naurahtaa ja jatkaa:
”Kyllä rakentaminen on niin minun hommaani ja ollut lähellä sydäntä koko uran. Vielä eilen jämähdin pitkäksi aikaa työmaan aidalle katsomaan käynnissä olevaa ja mielestäni parasta työvaihetta, rungon nousemista työmaalla. Mietin, että kuinka monella työmaalla olen nähnyt saman vaiheen ja kuinka nopeasti sitten rakennukset ovatkin jo valmiita, vaikka hankkeet ovat pitkiä."
Tämä on ollut minun juttuni.
Teksti: Tii Salmela
Kuvat: Matti
Vaativaa sairaalarakentamista ammattitaidolla ja elinkaariviisaasti
Toteutamme Suomen suurimpia alliansseja ja sairaanhoidon tiloja, jotka pitävät sisällään maailmanluokan uusinta teknologiaa ja terveydenhoidon laitteita, kun sädehoitolaitteita ja leikkausrobotteja.
Lue lisää SRV:n sairaalahankkeista
SRV:n uratarinat
SRV:n veljespari – Esan ja Juhan uratarinat
Veljekset Esa (58) ja Juha (52) työskentelevät molemmat SRV:llä talotekniikkapäällikköinä. Mikä heidän urapolkujaan erottaa, entä mikä yhdistää? Kuinka he ovat molemmat päätyneet SRV:n palvelukseen?
Harjoittelijasta projekti-insinööriksi – Sinin uratarina
Sini aloitti SRV:llä aikoinaan harjoittelijana. Usean SRV-kesän ja diplomityön teon jälkeen Sini työskentelee nykyisin Laakson yhteissairaalan hankkeella suunnittelun johtamisen parissa.