Yhteistoiminnalliset hankkeet ovat tie asiakastyytyväisyyden parantamiseen

Viime vuosina rakennushankkeiden toimintatavat ovat uudistuneet uusien yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen myötä. Perinteiset hanketoteutusmuodot ovat tarvinneet rinnalleen yhteistoiminnallisia hankemuotoja erityisesti silloin, kun kyseessä on ollut vaativa ja monimutkainen rakennushanke.

Perinteisten toteutusmuotojen kipupisteitä voivat olla puutteellinen vuorovaikutus, riskien jakaantuminen epätasaisesti sekä toimijoiden omaan hyötyyn tähtäävät tavoitteet. Yhteistoiminnallisuudella pyritään pääsemään eroon näistä asioista ja synnyttämään aitoa, yhteisiin tavoitteisiin tähtäävää vuorovaikutusta.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään osaamistamme yhteistoiminnallisuuden saralla ja toteuttamaan menestyksekkäitä hankkeita yhteistoiminnallisten toimintatapojen avulla. Luodaksemme kattavan kuvan yhteistoiminnallista hankkeista ja niiden hyödyistä, haastattelimme tätä juttua varten yhteistyökumppaneitamme, jotka ovat yhteistoiminnallisuuden kovimpia asiantuntijoita Suomessa.

Yhteistoiminnallisuus on tie asiakastyytyväisyyden parantamiseen

Yhteistoiminnallisen rakennushankkeen ympärille rakennettu organisaatio tähtää saumattomaan yhteistyöhön hankkeen eri osapuolten välillä. Hankkeen kehitysvaiheeseen osallistuvat kaikki toimijat, ja sen aikana hanke kehitetään vastaamaan tilaajan tavoitteita. Yhteinen hankeorganisaatio huolehtii siitä, että hanketta johdetaan yhteisiä tavoitteita kohti yhteisillä pelisäännöillä. Toimintatavoissa panostetaan avoimeen tiedonkulkuun ja vuorovaikutukseen eri osapuolten välillä hankkeen kaikilla tasoilla.

Yhteistoiminnallisuuden yhteydessä puhutaan myös arvontuotosta. Päätavoitteemme on tuottaa asiakkaalle mahdollisimman suurta arvoa mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Rakennusprojekteihin liittyy paljon myös arvontuottoa tukevaa toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi asiakasarvon selvittämiseen liittyviä toimenpiteitä, joissa pyritään pääsemään asiakkaan ja loppukäyttäjän tärkeimpien tarpeiden äärelle ja löytämään toimivia ratkaisuja niiden tyydyttämiseen.

Valmentajana ja Lean-rakentamisen konsulttina yhteistoiminnallisten rakennushankkeiden alkupisteestä käyttöönottoon saakka toimiva Lauri Merikallio tietää, että yhteistoiminnalliset hankkeet eivät suinkaan ole helppoja, ja ne vaativat raudanlujia osaajia.

"Yhteistoiminnallista hankemuotoa sovelletaan kaikista haastavimmissa projekteissa. Kompleksisissa projekteissa on aina paljon haasteita, mutta ydinkysymys on se, ollaanko näitä ongelmia ratkomassa saman pöydän ääressä", Merikallio kertoo.

Merikallio tietää mistä puhuu, sillä hänellä on ollut merkittävä rooli lean-ajattelun sekä yhteistoiminnallisten hankemuotojen tuomisessa maailmalta Suomeen. Opiskelu Bekerleyn yliopistossa Kaliforniassa avasi Merikallion silmät, sillä siellä hän ymmärsi, että yhteistoiminnallisuus on tie asiakastyytyväisyyden parantamiseen.

Kaiken keskiössä ovat ihmiset ja tiimit

Jotta yhteistoiminnallisuudesta saadaan kaikki sen mahdollistamat hyödyt irti, olemme tunnistaneet myös psykologin avun merkityksen. Psykologi Jari Salo toimii useissa hankkeissamme allianssivalmentajana, joka valmentaa meitä yhteistoiminnallisten toimintatapojen omaksumisessa ja tiimien yhteen hitsautumisessa. Salo on jakanut asiantuntemustaan ja coachannut meitä parhaaseen mahdolliseen saavutukseen muun muassa Laakson ja Jorvin sairaalahankkeissa, Oulun turvakampuksessa ja Kansallismuseon Atlas-hankkeessa.

Yhteistoiminnallisissa toimintatavoissa on loppujen lopuksi kyse hyvin ihmisläheisistä asioista, kuten avoimesta vuorovaikutuksesta ja luottamuksen rakentamisesta.

”Yhteistoiminnallisissa hankkeissa yhteistyö toimii hyvin ja luottamus on vahvaa: eri osapuolten ei tarvitse jatkuvasti tsekata asioita ja yrittää kontrolloida toistensa tekemisiä. Kun asiat sujuvat helposti, se tuntuu kaikista kivalta. Ihmisille on tärkeää, että asioista saa energiaa ja ympärillä on sitoutunutta porukkaa. Se on arvo, jota ei pidä väheksyä”, Salo kertoo.

Myös Merikallio tunnistaa psykologisen osaamisen tarpeen yhteistoiminnallisissa hankkeissa:

”Osa yhteistoiminnallisuutta on muutosjohtaminen. Ihmiset ovat tottuneet toimimaan tietyllä tavalla, eivätkä luottamus, läpinäkyvyys ja avoimuus ole itsestään selviä asioita. Tätä varten yhteistoiminnallisuudessa tarvitaan myös psykologista osaamista.”

Terminaali 2:n uudistus oli mittava onnistunut allianssihanke

Isot, haastavat rakennusprojektit toteutetaan usein allianssimallilla tai muuten yhteistoiminnallisia menettelyitä hyödyntäen. Tämä johtuu siitä, että megaprojekteihin sisältyy paljon kompleksisia asioita ja muuttuvia tekijöitä.

Yksi tällainen lähiaikojen projekti, jossa me olemme olleet mukana, on Helsinki-Vantaan terminaali 2:n uudistus. Kyseessä on mittava hanke, johon kuului terminaalin noin 40 000 neliömetrin laajuinen laajennus, 2000 auton pysäköintilaitos, uusi kehäradan kulkuyhteys sekä vanhan terminaali 2:n peruskorjaus.

”Uudistukseen valittiin yhteistoiminnallinen malli, sillä tiesimme, että projektin ollessa monimutkainen myös sen ratkaisut ovat sitä. Parhaisiin ratkaisuihin ei päästä pelkästään suunnittelijoiden tietotaidon varassa, vaan yhteinen päämäärä ohjaa kaikkia hankkeen osapuolia ideoimaan toimivimpia ratkaisuja”, Helsinki-Vantaan kehitysohjelman projektinjohtaja Martti Nurminen kertoo.

Myös riskien määrittely ja niiden kantaminen yhdessä johtivat allianssimalliin.

”Emme olisi pystyneet määrittelemään kaikkia riskejä itse, vaan halusimme käydä riskit yhdessä kaikkien toimijoiden kanssa läpi ja määrittää myös ratkaisut yhdessä”, Nurminen jatkaa.

Riskien ja mahdollisuuksien jakaminen poistaa siiloja ja vahvistaa yhteistyötä

Kun hankkeen riskit ja sen synnyttämät mahdollisuudet jaetaan kaikkien hankkeen osapuolten kesken, on olemassa mahdollisuus erityislaatuiselle yhteistyölle. Yhteinen tahto riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen luo hyvät edellytykset onnistuneelle riskien taklaamiselle ja mahdollisuuksien realisoitumiselle.

Avoimuuteen perustuvan ja yhteiseen päämäärään tähtäävän yhteistoiminnan etuna on perinteisten mallien ylläpitämien raja-aitojen rikkominen ja siilojen poistuminen. Luottamukseen perustuva yhteinen hankeorganisaatio pystyy reagoimaan poikkeamiin nopeammin kuin hierakinen ja siiloutunut organisaatio. Kaikki energia voidaan käyttää etukäteen tunnistettujen ongelmien ratkaisuun eikä keskinäiseen kiistojen selvittelyyn.

”Yhteistoiminnallisessa hankkeessa on haasteena se, että ihmiset ovat tottuneet vanhoihin rooleihin ja siihen, että työskentely tapahtuu siiloissa vain omasta tontista vastaten. Allianssin onnistumisen edellytyksenä on, että ihmisiä koulutetaan, kannustetaan unohtamaan perinteiset toimintatavat sekä velvoitetaan oman tontin ulkopuolelle menemistä ja siellä vastuun ottamista”, Nurminen kertoo.

Onnistunut yhteistoiminnallinen hanke johtaa konkreettisiin hyötyihin

Yhteistoiminnalliset rakennushankkeet synnyttävät onnistuessaan kaikille hankkeen osapuolille merkittäviä hyötyjä. Onnistumista on helpointa mitata hanketasoisilla mittareilla, kuten budjetissa ja aikataulussa pysymisessä.

Psykologisesta näkökulmasta hyödyt keskittyvät erityisesti ihmisten välisiin suhteisiin ja tiimityön onnistumiseen.

”Kun hankeväki kokee olevansa samassa veneessä, se luo sitoutuneisuutta ja motivaatiota. Tämä taas edesauttaa luovuutta, innovointia ja ongelmanratkaisua. Nämä kaikki yhdessä muodostavat hankkeen onnistumisen”, Salo kuvailee hyötyjä psykologin näkökulmasta.

Yhteistoiminnalliset toimintatavat johtavat myös luovaan ongelmanratkaisuun ja uusiin innovaatioihin, kun yhteiset tavoitteet ohjaavat kaikkien osapuolten työtä samaa päämäärää kohti.

Aito uudistusmielisyys ja monipuolinen osaajajoukko johtivat T2-allianssin onnistumiseen

Nurminen ja T2:n laajennusprojektissa projektipäällikkönä toiminut Tuomo Lindstedt erottelevat useita eri T2-allianssin onnistumiseen johtaneita tekijöitä.

”Tuotannossa oli raudanluja ammattitaito, mikä mahdollisti sen, että projektipäällikkö ja allianssitoiminnan kehittämiseen keskittynyt organisaatio pystyivät keskittymään täysillä siihen, miten yhteistyö saadaan toimimaan parhaiten. Kokeilimme ja kehitimme avoimesti uusia toimintatapoja, joita yhteistoiminnallisuus vaati”, Lindstedt kertoo.

Myös meidän oma-aloitteisuutemme yhteistoiminnallisuudessa saa Nurmiselta ja Lindstedtiltä kiitosta.

”Hankkeessa näkyi aito uudistushenkisyys. SRV:llä oli aito intressi lähteä kehittämään uusia malleja, mikä ei kummunnut vain siitä, että me tilaajana vaadimme sitä”, Lindstedt selventää.

Sekä Lindstedt että Nurminen painottavat erilaisten osaajien merkitystä hankeorganisaatiossa. He kuvailevat täydellisen ”mixin” koostuneen T2-allianssissa sekä kokeneemmista että vähemmän kokeneista henkilöistä. Osaajien kyvykkyyksiä ei kuitenkaan mitattu pelkästään kokemusvuosilla.

”Luotimme siihen, että SRV hakee projektipäällikön rooliin sopivan henkilön, ja siinä te onnistuitte. Projektipäällikkö oli kyvykäs tehtäväänsä ja hänellä oli halu tehdä uutta ja ratkaista ongelmia avoimesti – vaikka hän ei ollutkaan alan kokenein konkari”, Nurminen kertoo.

Kaikki haastatellut painottavat myös kovan työn merkitystä – onnistumiset eivät tule itsestään.

”Yhteistoiminnallisuus ei ole oikotie onneen, vaan sekin vaatii kovaa työtä. Mutta kun hyötyjä saadaan aikaan, ne ovat kiistattomia. Kaiken tavoitteena on työskentelyn tehokkuus, sujuvuus ja tuottavuus”, Salo kertoo.

PÄÄKUVA: Tuomas Uusheimo

Sinua saattaisi kiinnostaa