Työmiehet tekevät tarkastusta viherkatolla.

Valomerkki ilmaston puolesta – matkalla kohti täysin hiilineutraalia SRV:tä

SRV:n pitkäjänteinen työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on kantanut hedelmää, sillä yhtiön omat päästöt ovat pienentyneet viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 85 prosenttia.

Rakennusala tuottaa ison osan maailman päästöistä, joten sillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. SRV tekee konkreettisia toimia rakennusalan päästöjen vähentämiseksi ympäristön hyvinvoinnin ja tulevien sukupolvien vuoksi. Yhtiön työmaat ovat olleet vuoden 2022 alusta alkaen nettopäästöttömiä eli hiilineutraaleja, ja rakennusyhtiön tavoitteena on olla täysin hiilineutraali vuonna 2030.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että SRV:n oma toiminta tuottaa hiilidioksidipäästöjä korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Yhtenä tehokkaimmista hiilinieluista toimivat metsät, ja siksi yhtiö tekee jatkuvaa yhteistyötä kotimaisen istutapuita.fi:n kanssa. Omasta toiminnasta jäljelle jäävät päästöt hyvitetään istuttamalla ojitetuille soille puita, joista muodostuu tehokkaita hiilinieluja.

Valtava merkitys on myös rakentamisen lopputuloksella: SRV:n strategia pohjautuu rakennetun ympäristön kehittämiseen niin, että rakennusten koko elinkaari on huomioitu. Elinkaariviisaus koostuu energiamuodon valinnasta, energiatehokkaista ratkaisuista, materiaalivalinnoista ja päästöjen minimoinnista.

Työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää, sillä rakennusala tuottaa Suomen kokonaispäästöistä lähes kolmasosan. Maailmanlaajuisesti rakennussektori tuottaa 35 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä ja 30 prosenttia jätteestä.

Tiukka katse energia- ja materiaalitehokkuuteen

Miten SRV on saanut pienennettyä omia päästöjään niin huomattavasti?

”Merkittävin asia on ollut työmaidemme siirtyminen päästöttömään sähköön ja lämpöön. Myös innovatiiviset ratkaisut ja tuotteet ovat avainasemassa – voimme esimerkiksi hyödyntää rakennuksen uusiutuvaan energiaan perustuvaa järjestelmää jo rakennusaikana”, SRV:n vastuullisuus- ja HSEQ-päällikkö Johanna Arola kertoo.

Työmailla käytössä olevat koneet saavat energiansa biopolttoaineista. Sähkökäyttöisten koneiden määrää pyritään lisäämään mahdollisuuksien mukaan. Työmailla kiinnitetään myös erityistä huomiota energiatehokkuuteen, ja SRV mittaa kaiken kuluttamansa energian. Näin voidaan laskea kaikki energiankulutuksesta aiheutuneet päästöt työmaakohtaisesti.

”Kaikkein vähäpäästöisintä on se energia, jota ei käytetä. Pyrimme aina ensisijaisesti käyttämään energian tehokkaasti ja hyödyntämään päästöttömiä energialähteitä. Ilmastonmuutoksen hillintä pienentää myös luontokatoa. Haluamme olla kokonaisvaltaisesti rakentamassa elinkaariviisasta tulevaisuutta,” SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen toteaa.

Jotta yhtiön omia päästöjä saadaan kuriin entistäkin tehokkaammin, työmailla lajitellaan ja hyödynnetään kaikki rakentamisesta syntyvä jäte. Lisäksi materiaaleja pyritään käyttämään uudelleen.

”Yleinen toimintakulttuurimme on myös ratkaisevassa roolissa. Haluamme, että esimerkiksi oman henkilöstömme matkustaminen tuottaisi mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen”, Johanna Arola summaa konkreettisia toimenpiteitä myös yrityskulttuurin osalta.

Yhteistyökumppaneilla on merkitystä

SRV:n matka jatkuu määrätietoisesti kohti täysin hiilineutraalia toimintaa. Sen saavuttamiseksi on luotu yhtiön toimintaa määrittävä hiilineutraaliuden tiekartta tulevien vuosien tavoitteiden ja välitavoitteiden saavuttamiseksi. SRV on myös mukana Green Building Council Finlandin kokoamassa #BuildingLife-toimintaohjelmassa, jonka tavoitteena on saavuttaa rakennettu hiilineutraali ympäristö vuoteen 2035 mennessä.

Koska SRV on Suomen johtava projektinjohtourakoitsija, ei ole yhdentekevää, miten sen kumppanit ja aliurakoitsijat toimivat vähähiilisemmän tulevaisuuden edistämiseksi. Jatkossa yhtiö aikookin kiinnittää entistä enemmän huomiota kumppaniverkostoonsa. Mitä asian eteen käytännössä voidaan siis tehdä?

”Tulevien vuosien tavoitteisiimme kuuluu niin asiakas- kuin toimittajaverkoston kanssa tehtävän yhteistyön tiivistäminen välillisten päästöjen vähentämiseksi. Jatkamme myös aliurakoitsijoiden ja kuljettajien ympäristö- ja ilmastotietoisuuden lisäämistä sekä tuemme kumppaneitamme tekemään kestäviä valintoja”, Miimu Airaksinen kertoo.

”Siksi alamme laskea ensi vuoden aikana omien päästöjemme lisäksi myös kumppaneihimme sidottuja päästöjä. Näin saamme kokonaisuudessaan tietoomme kasvihuonekaasuprotokollan mukaiset päästöt.”

Työmaakokouksessa tutustutaan alueen pohjakarttaan

TIETOISKU: Mikä kasvihuonekaasuprotokolla?

Tiesitkö, että yritysten aiheuttamien päästöjen ympäristövaikutusten laskemiseen on kehitetty erilaisia ohjeistuksia? Niitä on olemassa, jotta päästöjen raportointi olisi yhtenäistä ja vertailtavaa. Kansainvälisesti käytetyin tapa raportoida päästöjä on kasvihuonekaasuprotokolla, jossa päästöt jaetaan kolmeen eri laajuusluokkaan:

Scope 1: Päästöt, joihin yritys voi suoraan vaikuttaa ja jossa päästöt syntyvät paikan päällä yrityksen oman toiminnan seurauksena. Näitä ovat esimerkiksi omien ajoneuvojen polttoainepäästöt.
Scope 2: Tuotannon epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannosta.
Scope 3: Myytyjen tuotteiden loppukäytöstä sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta syntyneet päästöt. Näitä ovat kaikki epäsuorat päästöt, kuten jätehuolto, vesihuolto, logistiikka ja materiaalien hankkimisesta aiheutuneet päästöt. 
 

Sinua saattaisi kiinnostaa

Suunnäyttäjien työpaja

Kestävämpää suunnittelua ja parempaa rakentamista – kuuntelemalla

Ensimmäisissä Suunnannäyttäjien työpajoissa paneuduttiin keittiöihin ja siihen, mitkä ratkaisut toimivat tämän päivän ympäristössä ja kestävät aikaa. Tavallisten kaupunkilaisten osallistaminen luo mahdollisuuden vaikuttaa, Suunnannäyttäjät toteavat.

Perhe keittiössä

Suunnannäyttäjät haluavat pintamateriaaleilta luonnetta ja kestävyyttä

Uudiskohteiden koteihin toivotaan nyt valkoisen lisäksi väriä. Tammen sävyt ovat leviämässä keittiöistä myös kylpyhuoneiden kalusteisiin. Tämä selviää tuoreista Suunnannäyttäjät-paneelin kyselyistä.

Asuntojen-pohjaratkaisut-pääkuva

Suunnannäyttäjät haluavat asuntoihin runsaasti säilytystilaa

Tällä hetkellä kerrostaloasuntoon halutaan etenkin parveke ja oma vaatehuone. Myös erillinen keittiö kasvattaa suosiotaan, selviää tuoreesta Suunnannäyttäjät-paneelin kyselystä.