Paine rakennusalan päästöjen vähentämiseen kasvaa. Miten se näkyy työmaiden arjessa?
Rakennusala tuottaa ison osan maailman päästöistä, joten sillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. SRV tekee konkreettisia toimia rakennusalan päästöjen vähentämiseksi ympäristön hyvinvoinnin ja tulevien sukupolvien vuoksi. Yhtiön työmaat ovat olleet vuoden 2022 alusta alkaen nettopäästöttömiä eli hiilineutraaleja, ja rakennusyhtiön tavoitteena on olla täysin hiilineutraali vuonna 2030. Yhtiön päästöjä saatiinkin kokonaisuudessaan vähennettyä koko vuoden 2022 aikana huimat 75 %.
SRV:n strategia pohjautuu rakennetun ympäristön kehittämiseen niin, että rakennusten koko elinkaari on huomioitu. Elinkaariviisaus koostuu energiamuodon valinnasta, energiatehokkaista ratkaisuista, materiaalivalinnoista ja päästöjen minimoinnista.
Käytännössä hiilineutraaliuus toteutuu siten, että SRV:n oma toiminta tuottaa hiilidioksidipäästöjä korkeintaan sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Työmailla käytetään tänä päivänä vain päästötöntä sähköä ja lämpöä, joka itsessään on ollut suurin merkittävä tekijä yhtiön päästöjen vähentämisessä. Lähes aina myös aliurakoitsijat käyttävät samaa päästötöntä sähköä toimiessaan yhtiön työmailla.
Yhtenä tehokkaimmista hiilinieluista toimivat metsät, ja siksi yhtiö tekee jatkuvaa yhteistyötä kotimaisen istutapuita.fi:n kanssa. Omasta toiminnasta jäljelle jäävät päästöt hyvitetään istuttamalla ojitetuille soille puita, joista muodostuu tehokkaita hiilinieluja.
Maalämpö käyttöön jo rakennusaikana
Matinkylän lukion työmaalla Espoossa hiilidioksidipäästöjä vähennetään tuntuvasti Geolo-ratkaisun avulla. Se on Raksystems Climate Solutions Oy:n ratkaisukokonaisuus, joka mahdollistaa hankkeelle suunnitellun maalämpöenergian hyödyntämisen uuden suojatun teknologian avulla turvallisesti jo rakennusvaiheessa, sekä laadukkaan olosuhdehallinnan. Maalämpö otettiin käyttöön jo hyvissä ajoin rakentamisen aikana, jotta uusiutuvaa energiaa voitaisiin hyödyntää työmaalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
”Työmaan arjessa uusi maalämpöratkaisu näkyy lähinnä piha-alueella sijaitsevana, järjestelmään kuuluvana maalämpökonttina, lämmönsiirtoon kuuluvina kumiletkureitteinä sekä siirrettävinä puhaltimina”, kertoo SRV:n työmaapäällikkö Pasi Haakana.
Muut vaikutukset ovat sitäkin suurempia – Geolo-ratkaisu nimittäin mahdollistaa uusiutuvan energian käyttöönoton hankkeessa jo rakennusaikana ja olosuhdeseuranta puolestaan huolehtii energian optimaalisesta käytöstä. Yhdessä nämä tekijät pienentävät rakennusaikaisia hiilidioksidipäästöjä merkittävästi, eli jopa 40 %. Rakennusaikaiset päästöt koostuvat materiaalien kuljetuksesta sekä rakennuksen kuivattamisesta ja lämmittämisestä. Geolo-ratkaisulla lämmityksen päästöt ovat lähes nolla. Samalla saavutetaan niin ikään tuntuvia kustannushyötyjä energiakustannusten kasvaessa.
Matinkylän lukion rakennustyömaa-aikaiset hiilidioksidipäästösäästöt verrattuna fossiilisen polttoaineen käyttöön tulevat vastaamaan noin 5,5 prosentin pudotusta kiinteistön elinkaaripäästöissä. Kyseinen säästö vastaa lähes neljän miljoonan kilometrin ajomatkaa keskipäästöisellä henkilöautolla!
Jätteiden lajittelu on jokaisen asia
Rakennusala käyttää maailman laajuisesti raaka-aineista 30–50 % eli enemmän kuin mikään muu teollisuuden ala. Jätteiden lajittelu työmaalla on keskeinen tekijä elinkaariviisaudessa, sillä sen avulla jätteet voidaan jatkojalostaa monipuolisesti muuhun käyttöön tai saada ne suoraan uusiokäyttöön esimerkiksi muille työmaille. Lajitteluastetavoitteen velvoite 70 % tulee SRV:n kokoiselle rakennusyhtiölle suoraan EU-taksonomiasta.
Työmailla jätteiden lajitteluun motivaatio löytyy kuitenkin muualta kuin EU-taksonomiasta. Kotkan Satama Areenan työmaalla lajitteluaste on erinomainen, sillä työmaan jätteestä lajitellaan 94 %. Miten se on käytännössä onnistunut?
”Kotkassa työmaallamme jätteiden lajittelulle on ollut loistavasti tilaa, ja sen myötä työmaan käyttäytymiskulttuuriin on haluttu selkeästi istuttaa ajatus siitä, että jätteiden lajittelu on konkreettisesti jokaisen työntekijän vastuulla”, työmaapäällikkö Pekka Ruokonen kertoo.
Myös aliurakoitsijoilta vaaditaan jätteiden lajittelua ja työmaalla on panostettu erityisesti jätelavojen sijainteihin sekä selkeään viestintään siitä, mitä jätteitä mihinkin jätteidenkeräyspisteeseen voi laittaa.
”Sekajätelava on asetettu kaikkein kauimmaksi jätteidenlajittelualueella, ja jokaisessa jätelavassa on selkeästi kerrottu sekä ohjeistettu usealla eri kielellä sen käyttötarkoitus”, Ruokonen listaa lajittelun periaatteita.
”Toki työmaalla tehdään myös jatkuvaa valvontaa ja panostetaan yhdessä tekemisen kulttuuriin, jotta päästään sovittuun tavoitteeseen – myös lajitteluasteen osalta.”
”Asiat eivät ole erillään työssä ja vapaa-ajalla – jos ilmastonmuutos ja energiakriisi puhuttaa kotona, se puhuttaa myös töissä.” – Pekka Ruokonen, työmaapäällikkö, SRV
Hyvin johdettu projekti tuottaa vähemmän päästöjä
Parhaillaan aivan Helsingin ydinkeskustaan rakentuu SRV:n toimesta Kulttuurikasarmi, jossa tulevat yhdistymään niin kulttuuri, taide, konsertit, tapahtumat kuin ravintolapalvelut. Helsingin vanhan linja-autoaseman tiloihin rakennettava Kulttuurikasarmi valmistuu vuoden 2023 lopulla.
Työmaan energiansäästötoimenpiteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Valaistus toimii ajastuksella ja etäohjauksella toimiva lämmitys rajataan vain tarpeen mukaan tarvittavalle alueelle. Työmaa-aikainen lämmitys toimii biokaasulla, joka tulee suoraan kunnan verkosta, eikä lämmitykseen käytetä polttoöljyä tai sähköä.
Vaikka Kulttuurikasarmin työmaa on sijainniltaan haastava, eikä ylimääräistä varastointitilaa alueella ole, on tälläkin työmaalla lajitteluaste erittäin hyvä – työmaajätteestä saadaan lajiteltua yli 80 %.
”Olemme myös mukana Starkin pilottihankkeessa, jonka myötä työmaallamme käyttämättä jäänyt tai rakenteista purettu väliaikaisessa käytössä ollut puutavara ja vaneri toimitetaan uusiokäyttöön Starkiin myytäväksi”, Kulttuurikasarmin työmaapäällikkö Matti Simula kertoo.
Rakennettu ympäristö on merkittävässä roolissa kiertotalouden edistämisessä. Siksi kyseinen pilotointi on loistava esimerkki siitä, miten yhteistyöllä saadaan konkreettisesti vähennettyä muun muassa työmaalla syntyvän puujätteen määrää.
Simula haluaa kuitenkin peräänkuuluttaa tehokkainta ilmastotekoa, eli laadukkaasti johdettua rakennusprojektia.
”Kun projektissa pysytään aikataulussa ja eri vaiheet on suunniteltu huolella, tuotetaan myös laatua sovitussa aikataulussa. Silloin rakennusprojekti ei aikataulun venymisen vuoksi kuluta ylenpalttisesti luonnonvaroja, kuten energiaa työmaan ylläpitoon”, Simula summaa.
On selvää, että SRV:n kumppaneiden tekemillä valinnoilla on myös merkittäviä vaikutuksia, ja siksi kestäviä valintoja odotetaan myös heiltä. Vuoden 2023 aikana yhtiö pyrkii siihen, että etenkin työmailla toimivien kumppaneiden materiaalipäästöjä saadaan pienennettyä. Vähäpäästöisen ja kierrätettyjen materiaalien määrää pyritään niin ikään tavoitteellisesti nostamaan. Näillä merkittävillä keinoilla saadaan tavoitteellisesti yhtiön kokonaispäästöjä pienennettyä.
*Scope 1, eli päästöt, joihin yritys voi suoraan vaikuttaa ja jossa päästöt syntyvät paikan päällä yrityksen oman toiminnan seurauksena. Esimerkiksi omien ajoneuvojen polttoainepäästöt.
Scope 2, eli tuotannon epäsuorat ostoenergiaan liittyvät päästöt esimerkiksi sähkön ja lämmön tuotannosta.
Kansainvälinen World Green Building Week on vuosittainen, maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yhteistyökumppaneiden, kansallisten Green Building Councilien sekä näiden jäsenten kanssa.
Artikkelin alkua on muokattu 14.9.2023.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Kestävämpää suunnittelua ja parempaa rakentamista – kuuntelemalla
Ensimmäisissä Suunnannäyttäjien työpajoissa paneuduttiin keittiöihin ja siihen, mitkä ratkaisut toimivat tämän päivän ympäristössä ja kestävät aikaa. Tavallisten kaupunkilaisten osallistaminen luo mahdollisuuden vaikuttaa, Suunnannäyttäjät toteavat.
Suunnannäyttäjät haluavat pintamateriaaleilta luonnetta ja kestävyyttä
Uudiskohteiden koteihin toivotaan nyt valkoisen lisäksi väriä. Tammen sävyt ovat leviämässä keittiöistä myös kylpyhuoneiden kalusteisiin. Tämä selviää tuoreista Suunnannäyttäjät-paneelin kyselyistä.
Suunnannäyttäjät haluavat asuntoihin runsaasti säilytystilaa
Tällä hetkellä kerrostaloasuntoon halutaan etenkin parveke ja oma vaatehuone. Myös erillinen keittiö kasvattaa suosiotaan, selviää tuoreesta Suunnannäyttäjät-paneelin kyselystä.