Rakentamisessa tulevaisuutta pidetään silmällä monin keinoin

Samalla kun digitaalinen teknologia kehittyy ympärillämme huimaa vauhtia, kasvaa ymmärryksemme siitä, miten voimme käyttää uusia työkaluja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Tässä toimivat raameina elinkaariviisauden opit.

”Elinkaariviisaus kiinnostaa tänä päivänä enemmän ja enemmän. Kaikki sijoittajista kuluttajiin ovat uteliaita siitä, miten vaikkapa energiankulutusta saadaan minimoitua matkallamme kohti hiilipäästötöntä tulevaisuutta”, sanoo SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen.

Rakentamisessa tulevaisuutta ja hiilijalanjälkeä pidetään silmällä monin keinoin. Suunnitteluvaiheessa voidaan elinkaarilaskelmia hyödyntäen löytää parhaat ratkaisut kiinteistön koko elinkaaren aikaiseen ylläpitoon ja huoltoon sekä ympäristövaikutusten ja hiilijalanjäljen arvioimiseen. Näin ylläpito- ja huoltokustannukset ovat paremmin ennustettavissa.

Rakennuksia voidaan myös seurata monin keinoin niin rakentamisen kuin sen käytön aikana. Jo rakennuksen alapohjaa valettaessa voidaan valun joukkoon sijoittaa sensoreja, jotka kertovat rakennusvaiheesta lähtien koko rakennuksen elinkaaren varrella tietoa rakenteen olosuhteista. Antureilla voidaan siis varmistaa, että valun jälkeen pohja ehtii kuivua, ja samalla myöhemmin seurata mahdollisia muutoksia kosteustasoissa.

”Seurannan avulla voidaan kasvattaa myös ennakoitavuutta. Ajattelu huoltotoimenpiteistä muuttuu kalenterin seuraamisesta tarpeenmukaiseksi, minkä avulla rakenteiden kestävyys paranee. Voimme rakennusdataa hyödyntäen nähdä jo etukäteen, milloin tulee tarve vaikkapa julkisivun kunnostamiselle. Tällainen yksinkertainen huoltotoimenpiteiden uudelleenajattelu tukee pitkäaikaista elinkaarityötä ja säästää resursseja”, Airaksinen kertoo

Tulevaisuus rakentuu tutkitulle tiedolle

Jotta kuvamme tulevaisuudesta on luotettavalla, perustellulla pohjalla, tarvitaan rutkasti yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Tutkittu data auttaa meitä tekemään sellaisia tulevaisuuden ratkaisuja, jotka kestävät aikaa ja takaavat asiakkaillemme, että heidän etunsa sekä hiilijalanjälki on otettu huomioon.

”Ilmaston ohella myös ihmisten tarpeet ja toimintatavat muuntuvat. Yhteistyötä tehdään, jotta tiedämme mihin maailma on menossa, mitä uutta ollaan nyt kehittämässä ja millaiset asiat voisivat olla meille ja rakennusten käyttäjille hyödyllisiä. Kehitämme ratkaisuja asiakaspalautteen, Nuorisopaneelin sekä SRV:n Suunnannäyttäjien näkemysten perusteella”, Airaksinen sanoo.

Tutkimuksissa käsitellään suurimpia tulevaisuutta koskevia kysymyksiä, joiden yksi yhteinen tekijä on muuttuva ilmasto. Sääolosuhteet tulevat Suomessakin olemaan huomattavan erilaiset 50 vuoden päästä nykypäivään verrattuna. Esimerkiksi rankkasateiden ja kuivien kausien määrä sekä äärimmäiset lämpöolosuhteet tulevat kasvamaan. Otamme nämä huomioon esimerkiksi julkisivujen materiaalivalinnoissa, että ne kestävät rakennuspaikan säärasituksia kuten viistosateita tai auringonpaahdetta vaikuttaen hiilijalanjälkeen.

Muuttuneissakin olosuhteissa tietyt asiat säilyvät silti hyvän elämän peruspalikoina. Tutkitusti vaikkapa viherrakentaminen parantaa hyvinvointia, ja samalla se toimii hyvänä partikkelien sitojana, viilentää ympäristöä kesäaikana ja pienentää helleaaltoja. Toisaalta viheralueet sitovat vettä ja toimivat siten väliaikaisina hulevesien pienimuotoisina varastoina rankkasateiden aikana.

”Viherrakentaminen on yksi esimerkki siitä, miten voimme kaupungeissa varautua tulevaan jo nyt. Toisaalta siihen liittyy myös ajatus kyvystämme ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja estää luontokatoa. Rakentamisella on suuri merkitys luonnon kannalta”, Airaksinen sanoo.

Kestävä, viihtyisä ympäristö, jossa pääsee myös virkistäytymään vähentää myös tarvetta kulkea paikasta toiseen. Kun sähköajoneuvot yleistyvät, tulee toisaalta liikkuminen kulkuvälineilläkin muuttamaan muotoaan, ja myös tämän aiheuttamiin muutoksiin kaupunkitiloissa on reagoitava, vaikkapa huomioimalla sähköautojen latauspisteet.

Elinkaariviisas ajattelu pitää sisällään myös ymmärryksen siitä, että ihmisten tarpeet ja toiveet muuttuvat ajan mukana. Jotta nykyiset rakennukset ovat vetovoimaisia ja säilyttävät arvonsa vielä sadankin vuoden päästä, on tärkeää, että niiden käyttötarkoitusta voi kehittää tarpeen tullen.

Rakennuksia suunnitellaankin jo nyt siitä näkökulmasta, että ne olisivat mahdollisimman muuntuvia – mahdollisimman kevyesti. Tarkoituksena on, ettei muutostarpeen syntyessä mene materiaalia hukkaan, vaan että tiloja pystyy jakamaan uudelleen kevyesti.

”Tilanjakamisen ohella tilojen käyttötarkoitukset muokkautuvat. Kun väestö vanhenee ja koulujen tarve vähenee, suunnitellaan koulurakennuksetkin siten, että ne toimivat helposti muuntuvina monikäyttötiloina”, Airaksinen kertoo.

Kaupungista kommunikoivaksi organismiksi

70 % rakennusten päästöistä syntyy käytönaikaisessa kulutuksessa. Kun rakennukset voivat kommunikoida toisilleen, kuinka suuren määrän ne kulloinkin tarvitsevat energiaa, voidaan sen tuotantoa sekä siirtoa optimoida energiatehokkaaksi. Niin syntyy mahdollisimman vähän hukkaa sekä suurin hyötyaste energiankäytölle.

Samalla energiantuotanto muuttuu nopeasti. Suurten voimaloiden sijaan energiaa tuotetaan tulevaisuudessa pienempien yksiköiden toimesta, jolloin energiantuotannossa voidaan reagoida nopeammin rakennuskannan lähettämiin signaaleihin niiden energiantarpeesta.

”Tulevaisuuden energiatehokkaassa järjestelmässä rakennukset sekä energian tuottajat että sen kuluttajat ovat aktiivinen osa kokonaisuutta. Yhden rakennuksen vaikutus ei ole kokonaisuuden osalta, suuri mutta kun niitä on monia, kokonaisen kaupungin verran, onkin mittakaava suurempi. Samalla yksittäiseen rakennukseen kohdistuvat optimoinnit ovat pieniä – kenenkään ei yllättäen tarvitse painaa pipoa päähänsä optimoinnin takia, vaan lämpötilamuutokset kulkevat asteen kymmenyksissä”, Airaksinen kertoo.

Tulevaisuus rakentuukin suuresta määrästä pieniä muutoksia, joita yhdessä tarkasti havainnoiden ja joihin toimintaamme sopeuttaen voimme varmistaa elinkaariviisauden toteutuvan pitkässäkin juoksussa. Tähän optimointiin työkalut löytyvät tarpeiden määrittelyn ja keskustelun perusteella, mihin jokainen osapuoli on tervetullut osallistumaan.

Sinua saattaisi kiinnostaa