Tätä kaikkea on elinkaariviisas rakentaminen

Kuvittele itsesi hetkeksi viisikymmentä vuotta eteenpäin. Mitä uskot silloin tarkoitettavan, kun puhutaan kaupungeista – viitataanko edelleen samantyyppiseen kokonaisuuteen rakennuksia, teitä, palveluja ja niiden välissä sukkuloivia ihmisiä kuin nykyäänkin?

Vai onko kaupunki tuolloin jotain ihan muuta – keskenään keskustelevia rakennuksia ja energiaverkostoja, optimoituja monikäyttöisiä tiloja ja vihreitä keitaita? Miten rakennamme huolehtien luonnon ja rakennetun ympäristön tasapainosta? Entä miten otamme huomioon koko rakennuksen elinkaaren käytön ja ennakoimme käytön aikaiset kustannukset? Tällaisiin kysymyksiin me etsimme vastauksia, ja tätä me kutsumme elinkaariviisaudeksi.

”Rakennettu ympäristö on tärkeässä asemassa kestävän kehityksen edistämisessä, sillä rakentamisessa käytetään teollisuuden aloista eniten energiaa ja materiaaleja ja samalla syntyy päästöjä. Rakentamisen ratkaisut ovat myös suuressa roolissa rakentaessamme helpompaa arkea, parempia työympäristöjä, asumisen palveluita sekä intuitiivisesti paremman ympäristön ihmiselle”, sanoo SRV:n kehitysjohtaja Miimu Airaksinen.

 Viisaus on monen näkökulman yhteensovittamista

 Rakentamisen aikaisilla valinnoilla on suuri merkitys hyvinvointiimme ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta. Elinkaariviisaat ratkaisut vaativat toteutuakseen laaja-alaista ymmärrystä siitä, mistä hyvä elämä koostuu ja kuinka sujuva arki saadaan rakennettua.

Energian viisas käyttö on kestävän kehityksen edellytys. Rakennusten käyttö aiheuttaa noin 32 % energiakulutuksesta ja noin 30 % hiilidioksidipäästöistä. Elinkaariviisaat rakennukset suunnitellaan niin, että ne eivät hukkaa energiaa ja energia tuotetaan puhtaalla, uusiutuvalla energialla tai päästöttömästi. Lisäksi voidaan toteuttaa käytönaikainen energiaoptimointi, jonka avulla sekä ylläpidetään käyttäjille miellyttäviä olosuhteita että minimoidaan energiankulutuksen ympäristövaikutuksia.

”Kun aiemmin on ajateltu energiajärjestelmän tuottavan ja rakennusten kuluttavan energiaa, nykyisin rakennukset nähdään aktiivisena osana energiajärjestelmää. Yksi rakennus ei vaikuta Suomen energiankulutuksen kokonaisuuteen suuresti, mutta kun useampi rakennus keskustelee keskenään ja optimoi energiankäyttöään, voidaan pienilläkin muutoksilla tuottaa todella iso energian huippukulutuksen pienentäminen”, Airaksinen kertoo.

Materiaalivalinnat ovat toinen keskeinen tekijä. Esimerkiksi Euroopassa rakentaminen kuluttaa enemmän raaka-ainetta kuin mikään muu teollisuudenala, noin 50 % raaka-aineista painoprosentteina mitattuna. Materiaalivalinnoissa tärkeimpiä tekijöitä ovat materiaalin soveltuvuus rakennuspaikkaan sekä materiaalin käytöstä aiheutuvat päästöt. Yhtä tärkeää kuin se, mitä materiaaleja rakentamisessa käytetään, on suunnitella jo valmiiksi, miten ne elinkaaren lopussa kierrätetään.

”Seuraamme aktiivisesti materiaalien kehitystä ja tavoitteena on käyttää kohteissamme vähäpäästöisiä materiaaleja, kuten puuta sekä vähäpäästöistä betonia ja terästä. Lisäksi minimoimme rakentamisessa materiaalihukan ja kierrätämme ylijäämän”, Airaksinen kertoo.

Rakennettuja ympäristöjä suunnitellaan ensisijassa ihmisiä varten, joten meidän, tilojen käyttäjien, hyvinvointi on suunnittelun keskiössä. Hyvinvointia lisäävät hyvä sisäilmasto, riittävä määrä luonnonvaloa sekä luonnonläheisyys. Tiiviissä kaupunkiympäristössä erityisesti viherrakentaminen on tärkeä osa viihtyvyyttä, mutta se on myös keskeistä kaupunkiluonnon monimuotoisuuden kannalta ja esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamien hulevesien hallinnassa.

Tulevaisuuden ratkaisut vaativat ennakointia

Muuttuva maailma vaatii näkemystä ja laskelmia pitkälle tulevaisuuteen. Meille on tärkeää, että rakennus säilyttää arvonsa myös tulevaisuudessa ja että käyttäjien kustannukset ovat ennakoitavissa. Teemmekin laajasti yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa luodaksemme yhteistä kuvaa siitä, mihin suuntaan olemme menossa ja mitä muuttuviin tarpeisiin kehitetään.

”Hiilijalanjäljen lisäksi mietimme paljon hiilikädenjälkeä – eli mitä hyvää toteutetuilla projekteilla saadaan aikaan. Voimme esimerkiksi tuottaa uusiutuvaa energiaa paikallisesti. Tai voimme tukea alueen monimuotoisuutta, jotta ympäristö olisi vielä rikkaampi myös ihmisille. Tavoitteena on rakentaa elinvoimaisia ja haluttuja alueita, jotka kestävät aikaa”, Airaksinen sanoo.

Elinkaariviisaus rakentuu kaikista näistä näkökulmista, mutta tärkein muutoksentekijä on viime kädessä asiakas. Jokaisessa projektissa suunnitellaan yhdessä, millaiset ratkaisut kulloinkin vastaavat parhaiten tarpeisiin. Samalla aiemmista, jo valmistuneista kokonaisuuksista saadaan jatkuvasti oppia tulevaan. Kääntämällä katse koko rakennuksen elinkaareen, voidaan hahmottaa yllättäviäkin etuja, jotka hyödyttävät niin herkkää ilmastoamme kuin rakennuksen omistajaakin.

Sinua saattaisi kiinnostaa